Mielessä piilee voima ja vapaus.

On mielenkiintoista, kun koen että minulta puuttuu jotain ja tarvitsen tai haluan jotain itselleni. Silloin elämäni keskittyy vain siihen miten saan täytettyä tyhjiön itsessäni. Mitä minä saan tästä asiasta tai mitä tuo toinen ihminen voi minulle antaa. Kaikki pyörii tarpeen ympärillä joka näyttää pohjattomalta kuilulta. Haluan lisää, lisää. lisäää…. Eikä tyhjyys silti täyty. Vaihdan työtä, vaihdan kumppania, vaihdan asuinpaikkaa. Yritän hankkia paremman ulkonäön, paremman terveyden, enemmän rahaa. Etsin ja etsin, tietämättä mitä, mutta sisälläni huutava tyhjyys ajaa minua koko ajan hakemaan ulkoapäin jotain mikä täyttäisi sen.

Ikäviä uutisia. Mikään ulkoinen seikka ei täytä sitä. Kukaan toinen ihminen ei täytä sitä, maine ja mammona ei täytä sitä. No mutta mitä sitten?! Meille ei ole opetettu mitään muuta! Aina vain ehdollistettu etsimään ulkoapäin ratkaisua kaikkeen. Mutta tämä asia on jotain, mitä ei voi kukaan minulle opettaa. Voin saada paljon vinkkejä ja ajatuksia mitä se voisi olla. Mutta en kykene käsittämään sitä, ennen kuin antaudun sisäisen voimani käyttöön.

Siinä hetkessä kun oivallan mitä rakkaus on, miltä se tuntuu, minä ymmärrän ainoan tarkoitukseni. Se rakkaus mikä kumpuaa sisältäpäin, on niin suuri voima, että se täyttää kaiken näennäisen tyhjyyden mitä ikinä olen kokenut. Ja siinä rakkauden voimassa leijuessani minä en yhtäkkiä tarvitsekkaan mitään. Ainoa haluni on jakaa tätä valoa, mikä tuntuu loistavan sisältäni kuin aurinko, jakaa sitä rakkautta mikä antaa voimaa minulle. Voin koskettaa jokaista sinua, ja sillä rakkauden hipaisulla saan sinussa heräämään muiston siitä mikä mahtava valo asuu sinun sisälläsi. Ihan vain sillä, että minä muistan, tiedän sydämessäni sen valon merkityksen. Valon, minkä olemme pitkään pitäneet itseltämme piilossa ja kieltäneet sen olemassa olon. Ainoa tehtävämme on tässä maailmassa jakaa valoamme, että jokainen alkaisi muistaa. Ole valo ja valaise pimeys. Se ei vaadi mitään muita tekoja, kuin oman sydämensä kuuntelua. Ei tarvitse yrittää muuttaa mitään eikä ketään. Vain tiedostaa, että minä olen täysi ja kokonainen, yhtä jokaisen kanssa, samaa energiaa, puhtaan rakkauden energiaa. Yhteisellä mielellä, me teemme maailmasta haluamamme – taivaan tai helvetin.

Rakkauden voima ajaa meitä aina kohti iloa. Mikäli emme hyppää vastustamaan voimaa. Haluammekko avata silmämme huomaamaan, että elämä voisi olla muutakin kuin ikuinen taistelukenttä päivästä päivään selviytymistä kaikista vaatimuksista. Hullunkurisuus piilee siinä, että ennen yritimme muuttaa ulkoista saavuttaaksemme miellyttävämmän elämän, ja nyt täytyisikin kääntää kaikki huomio mielen rakentamiin kuvioihin. On poisoppimisen aika. Aika ottaa vastuu kaikista hulluista uskomuksista ja purkaa tarinat. On aika lopettaa kaiken ulkoisen syyttäminen ja laittaa mieli kuriin. On anteeksi annon aika. Sillä kaiken mitä teet toiselle, aiheutat itsellesi. Se on äärimmäisen yksinkertaista. Löytyykö sinusta halua rakastaa itseäsi? On rakkautta itseään kohtaan ottaa vastuu omasta elämästä. Alkaa nauttimaan siitä, koko aikaisesti, ei vain silloin tällöin.

Mielessä piilee voima ja vapaus, kun astun pois itse luomastani mielen vankilasta.