RauhanSydän

Mitä me näemme maailmassa? Vihaa, erillisyyttä… että rauhan puolesta täytyy sotia. Tuntematon uhka on päällämme koko ajan, eikä voi tietää mitä se seuraavaksi vaatii. Luulemme valitsevamme itse ajatuksemme, tajuamatta ympäristön kontrolloivan niitä koko ajan. Uutiset, mainokset, some… kaikkialla valitaan tarkasti mihin meidän halutaan uskovan ja huomiomme keskittyvän. Ja me kuljemme kuin pässi narussa porkkanan perässä. Kun toimimme ”oikein” meitä ei rangaista. Pelko puhuu. Pelko pitää meitä otteessaan, ja me mukisematta hyväksymme sen koska meille on uskoteltu sen olevan ”omaksi parhaaksemme”. Olemme sokeita ja täydellisen johdateltavissa. Ja mitä muuta valta haluaa, kuin lammaslauman seuraajakseen.  Voiko joku vielä väittää meidän elävän vapaassa maassa? 

On todella surullista, mitä pelon valta tekee maailmassa parasta aikaa. Lähetän rakkautta jokaiselle, joka uskoo valtamediaa ja elää maailman uhrina. Toivon, että se päivä valkenee kun me heräämme tästä painajaisesta ja alamme valitsemaan toisin. Haluun yhdistyä erottamisen sijaan, haluun parantua sairastumisen sijaan, haluun välittää vihan pidon sijaan. Kaikki tämä on jokaisen omissa käsissä, omassa valinnassa. Me teemme maailmasta joko tämän kauhujen linnakkeen tai valitsemme itse itsessämme rauhan. Kaikki sodat alkavat puolustautumisesta sanoi joku viisas. Kenen muun tarvitsee puolustautua kuin pelokkaan mielen. Mitä puolustettavaa myötätunnolla ja rakkaudella olisi? Ketä vastaan olemme sodassa jos vihaamme tai pelkäämme jotain? Itse siinä kärsii kaikkein eniten. Kun teemme toisen puolesta päätöksiä tai toisen elämästä tulkintoja, niin mistä saamme sen vallan ja viisauden päättää ja hallita. Kuka meistä on totuuden edessä parempi kuin toinen, arvokkaampi kuin toinen. Miksi me haluamme vaalia valtaa ja pelkoa. Miksi haluamme kontrolloida toisten valintoja, kun meidän tulisi kontrolloida vain omaa kuritonta mieltämme. Laitamme syyn aina ulkopuolellemme, koska haluamme itse olla vain viattomia uhreja. Se kertoo jo kaiken siitä, miten annamme oman voimamme toisen käsiin. 

Eihän sillä ole mitään väliä, jos me tuhoamme itsemme, joudumme vain aloittamaan taas uuden kiertokulun ja uuden ja uuden… kunnes haluamme havahtua siihen mitä itsellemme teemme. Olemme tulleet tänne kokemaan ja kaikki kokemukset ovat aivan yhtä sallittuja ja oikeita. Jos nautimme pelon ja vihan pidoista, niin silloinhan me luomme juuri täydellistä maailmaa parasta aikaa. Koska kyse on vain kokemuksista. Ei maailmaa tarvitse pelastaa, vaan mielemme maalaamat uhkakuvat. Maailma muuttuu yksi ajatus kerallaan. Koska maailma on seuraus mielessämme tehdyistä kuvista. Jokainen uskottu ajatus tulee toteen maailman näyttämöllä. Tietoinen mieli näkee tämän. Tiedostamaton mieli haluaa pysyä uhrina pelkoon, valtaan ja valheisiin tukeutuen. Jokaisella meillä, mielen osalla, on vapaus valita joka hetki haluaako pysyä tiedostamattomuuden unessa, vain vihdoin alkaa avaamaan silmänsä ja tulemaan tietoiseksi omasta ajatusmaailmastaan mikä luo omaa maailmankuvaa tässä ja nyt. Seuraukset näkyy tulevaisuuden kuvina. Ja mikä on se pelon koukku mikä pitää sinua otteessaan? Kuoleman pelko, saurauden tai puutteen tai kivun pelko. Huomaatko jo, että kaiken takana on aina pelko. Koska vain pelolla voi hallita. Meille syötetään pelkoon pohjautuvia uskomuksia, että annamme oman voimamme jonkun muun hallintaan. Vapautta ei voi hallita, siitä ei siis ole mitään hyötyä niille jotka haluavat hallita koko maailmaa. Askel kerrallaan tehdä vapautemme mitättömäksi. 

Pelkoa on turha yrittää vastustaa tai korjata, se saa vain voimansa siitä.  Ei rakkaudella ole tarve hyökätä tai puolustautua. Rakkaus on lempeyttä ja välittämistä, yhteyttä ja eheyttävää kohtaamista. Se on voimaa joka kumpuaa syvältä ja vahvistaa, eikä koskaan vie voimia. Se ei yritä hallita tai voittaa. Ei uhkailla tai tietää paremmin. Ja joskus meidän on luovuttava syyllisyydestämme ja hyväksyttävä todellinen viattomuutemme. Siinä hetkessä taivas laskeutuu maan päälle. Siitä alkaa rauha.

 Vain syyllisyys huntuna silmillämme, yhden valinnan päässä tietoisuudesta. Elämän ja kuoleman välinen ero mielessämme.