Mikä pitää meidät pieninä rajallisina olentoina? Se kun joku joskus on saanut hölmön ajatuksen ja alkanut pitää sitä totena, ja me emme missään nimessä halua kyseenalaistaa sitä hölmöä ajatusta, koska se on TOTUUS. Niin saamme pitää tämän totuuden tietoisuutemme kuvana.
Jokainen meistä luo oman todellisuutensa joka hetki. Tietoisesti tai tiedostamattaan. Mihin keskittyy, se saa voimaa ja täyttää maailmankuvan. Mutta kun me olemme lampaita ja haluamme pitää kiinni siitä suuresta totuudesta mikä joku joskus keksi, ettei meille tule mieleenkään että tämän totuuden voisi nähdä toisin. Haluamme turvautua pienuuteemme ja leikkiä uhria. Silloin ei tarvitse ottaa vastuuta omasta onnellisuudestaan, vaan voi syyttää muita omasta onnettomuudestaan. Ja se luo vain lisää sitä onnettomuutta.
Se mihin meitä aivopestään joka käänteessä. Eikä kukaan tee sitä tahallaan, ei vaan tiedetä muusta. Eletään pelossa, ja pelko tarvitsee rajoituksia ja sääntöjä. Ja valtaa pitävät ovat todenneet, että pelolla saa hienosti pidettyä kansan kurissa ja nuhteessa, pieninä. Jolloin valtaa pitävät saavat olla suuria ja mahtavia. Kun ei ole luottamusta oikeamielisyyteen ja sydämestä toimimiseen, on tuttua ja turvallista hallita pelolla. Ja kun ihminen haluaa olla uhri ja toisten armoilla, ei sille tule mieleenkään herätä ajattelemaan itse. Se vaatisi omiin tunteisiin tutustumista, ”mikä minusta tuntuu hyvälle”. Olemme niin keskittyneet kaikkeen siihen mitä emme halua, että olemme unohtaneet mitä todella haluamme. Sabotoimme omaa onnellisuuttamme.
Vaikka meidät on opetettu uskomaan, ettei meillä ole mitään valtaa. Ja me hienosti toteutamma sitä menemällä itse häkkiin vetäen oven kiinni perässämme, ”vähän täällä on ahdasta mutta tämä on tuttu ja turvallinen vankila ja ihanaa kun saan kituuttaa elämäni täällä”. Valinta, aivan oma valinta.
Se on todella karua kuulla, jos on todella kurjassa tilassa elämässään, että itse sinä olet valinnut tuon kurjuuden. Ja vaikka se kuullostaa miten ikävältä ja olisi paljon helpompi syyttää muita siitä. Ei se silti tee siitä sen oikeutetumpaa tilaa. Vaan kärsimys vain lisääntyy. Sillä antaa oman voimansa kaikelle ulkopuolellaan ja keskittää huomionsa siihen kurjuuteen.
Kaikki valinnan voima on sinussa sinun elämäsi suhteen ja minussa minun elämäni suhteen. Sinä olet vastuussa vain omasta mielentilastasi ja minä omastani. Ja siinä piilee vapaus. Sinulla on aina vapaus valita mihin keskität huomiosi. Keskitytkö siihen mitä et halua, vai pystytkö olemaan koko sydämelläsi ja sielullasi keskittyneenä siihen mitä haluat? Pyydä niin saat, on kaikkein yksinkertaisin maailmankaikkeuden laki. Vaikket uskoisi siihen, se ei silti muuta sitä miten maailma toimii.
Mutta kaikki ne uskomuskerrokset, mitä olemme ympärillemme kasanneet, vievät voimamme ja huomiomme epäolennaiseen. Haluan rahaa – en halua olla köyhä. Kumpaan ajatukseen saat voimakkaamman tunteen? Haluan parisuhteen – en halua olla yksin. Vastauksen näet helposti, voimansa saanut ajatus näkyy todisteena elämässäsi. Koska puutetta ei ole maailmankaikkeudelle olemassakaan, vaan maailmankaikkeus antaa runsaasti juuri sitä mihin huomiosi on keskittynyt. Maailmankaikkeus ei ymmärrä kieltomuotoa. Kaikki ajatukset ovat toiveita, en halua olla köyhä = haluan olla köyhä. SE ON NIIN YKSINKERTAISTA. Miksi teemme siitä jotenkin niin monimutkaista, että ei se nyt voi olla noin yksinkertaista. On se. Vaikka sinä tietoisella mielelläsi ajattelisit, että tahdon ihanan rakastavan suhteen kumppaniini, ja alitajuntasi on täynnä sitä sabotoivia ajatuksia kuten; mutta ei se välitä minusta, ei se huomioi minua, en kelpaa, mikä minussa on vikana….jne….jne…. Pelkoon perustuvat ajatukset on niin voimakkaita tunnelataukseltaan, että ne todella toteutuu. Eikä ole mitään muuta mahdollisuutta. Ellemme ala työstämään ja purkamaan negatiivista uskomusjärjestelmää alitajunnastamme.
Kuinka moni on edes tietoinen siitä. Kuinka moni edes haluaa lähteä katsomaan sisäänsä, koska on vain niin ihana syyttää muita. ”Kyllähän minä, mutta kun nuo toiset on tuollaisia”…. Kuka kissan hännän nostaa ellei kissa itse?! Vain sinä tunnet sisälläsi tunteesi, kukaan toinen ei laita tunteita sisääsi. Yksi asia herättää tunnereaktion ja toinen ei. Ei se ole sattumaa. Kaikki on muistijälkiä, mitkä olemme painaneet alitajuntaan. Äiti ei huomannut pahaa oloani kun olin 5 vuotias, sain siitä hylkäämisen kokemuksen. Nyt kun puoliso ei huomaa oloani, minulla on oikeus raivostua siksi koska minulla on se menneisyyden hylkäämisen kokemus resonoimassa tilanteeseen. Eikä sillä puolisolla ole osaa eikä arpaa tunteeseen mikä sisälläni heräsi. Alatko hahmottamaan ajatusta?
Jokainen voi olla vastuussa vain omista tunteistaan. Jokainen heräävä tunnereaktio on kuin lahja sinulta sinulle, että hei katso tätä huomaatko?! Rakkaus sinussa haluaa auttaa sinua vapautumaan hulluista uskomuksistasi ja löytämään onnellisuuden, mikä on synnyinoikeutesi. Sinun ainoa tehtävä maailmassa on olla onnellinen. Ja kuinka paljon me sitä vastustammekaan, viimeiseen hengenvetoon saakka. Ja joka hetki rakkaus sinussa lempeästi herättelee sinua muistamaan valinnan vapautesi. Oletko mieluummin oikeassa kuin onnellinen? Niin kauan saat olla oikeassa kurjasta elämästäsi ja kauheasta maailmasta kuin haluat, ja heti kun haluat valita onnellisuuden saat sen.
Valinta on äärimmäisen yksinkertainen ja silti se vaatii tietoista huomiotasi koko ajan. Sillä on niin helppo tipahtaa siihen vanhaan ja alkaa uskomaan vanhoja tarinoitaan.
Kaikki se miten maailma ja yhteiskunta toimii, on pelolla rakennettua tarinaa. Voimme olla oikeassa sen suhteen ja toteuttaa sääntöjä ja pysyä pienenä. Varmistaa että yhteiskunta todella toimii niin.
Tai me voimme alkaa näkemään asiat toisin. Pelko tarjoaa heti ratkaisua siihenkin, että eihän sitten mikään toimi jos kaikki vaan lopettaa noudattamasta sääntöjä. Mutta pelko ei näe kuin menneisyyden ja rakentaa siitä tulevaisuuden kuvan. Menneisyys voi olla vain rajallista, niinkuin olemme sitä toteuttaneet todella pitkään.
Asioiden toisin näkeminen tarkoittaa sitä, että alamme kuuntelemaan sydäntämme. Alamme toimimaan rakkaudesta käsin, pelon sijaan. Rakkaus haluaa vain hyvää kaikille, kun pelko vain erottaa. Rakkaus puhaltaa yhteen hiileen, kun pelko haluaa omia kaiken itselleen. Rakkaudesta ei koskaan puutu mitään, kun pelko elää aina puutteessa. Ymmärrätkö?
Vaikka sanat pelko ja rakkaus on voimallisia sanoja, mutta ne on kaikkein perimmäisiä sanoja. Kaiken takana on joko pelko tai rakkaus, ymmärrät sen kyllä jos alat asiaa pohtimaan hieman tarkemmin. Tunteet on siinä kaikkein selkein mittari. Tuntuuko sinusta hyvältä (rakkaus) vai huonolta (pelko). Vaaditko (pelko) jotain vai sallitko (rakkaus) asioiden tapahtua. Arvottomuus (pelko), Itsensä arvostaminen (rakkaus). Minulla ei ole riittävästi (pelko), minulla on runsaasti (rakkaus). Minua kohdellaan huonosti (pelko), en salli minua kohdeltavan kaltoin (rakkaus). Huolehdin ja kannan huolta lapsestani (pelko), luotan lapseni hyvinvointiin (rakkaus). Muutama esimerkki, että alat hoksata jutun juonen.
Kaikki lähtee siitä, haluatko kyseenalaistaa omat uskomuksesi ja totuutesi. Todistusaineiston saat kyllä uskomuksillesi aina. Koska laki toimiin niin, pyydä niin saat. Jos uskot jonkun olevan paha sinulle, maailmankaikkeus toteuttaa toiveesi ja tämä joku on sinulle paha. Jos uskot, että tapahtui mitä tahansa voit olla onnellinen ja niin se käy toteen maailmassasi. Joten aina kun jokin asia ei tuo sinulle onnellisuutta, voit kysyä vain itseltäsi ”mihin keskitän huomioni ja mitä todella uskon tästä asiasta. Olenko valmis vaihtamaan totuuteni rakastavampaan ajatukseen?” Ja taas saat olla oman elämäsi luoja ja pomo. Maailmankaikkeus vain toteuttaa käskysi.
Sinun tarvitsee vain hyväksyä oma osasi ja alkaa luomaan suurenmoisia asioita. Ajattele miten yksinkertaista se on!
Vastaa